Gran campamento 24.-25.10

Perjantaina normaalin koulupäivän sijasta mun vuosikurssi tunki kahteen ihan liianpieneen bussiin ja suuntasi vajaan puolen tunnin ajomatkan päähän. Lähdettiin siis telttailemaan yhdeksi yöksi läheisen järven rantaan. Ohjelmassa oli syömistä, kilpailuja, lenttiksen ja futiksen pelaamistaja sekä ihan vaan kaverteiden kanssa oloa. Mulla oli järkkäri tuolla mukana ja kaikki innostui kuvailemaan sillä. Reilussa vuorokaudessa muistikortille tallentui melkein 400 kuvaa, tässä niistä murto-osa.

Yhteiskuva opettajien kanssa!

Meillä oli kilpailu, jossa piti toimittaa opettajille listan tavarat

Kesälomalla lähdetään hostperheen kanssa telttailemaan rajan toiselle puolelle Uruguaihin meren rannalle, joten tää yhden yön reissu oli hyvää harjoittelua sitä varten! Itseasiassa ylihuomenna pääsen ensimmäistä kertaa käymään tuossa naapurimaassa kun lähdetään alueen vaihtareiden kanssa kuumille lähteille uimaan. Noita lähteitä on  kyllä Concordiassakin, mutta Salton (eli Uruguayn) lähteet/altaat on vähän kivemmat. Myös Uruguayssa olevat vaihtarit tulee meidän kanssa tuonne, joten uusia tuttavuuksia taas tiedossa :)

Kaksi kuukautta vaihdossa-video

Tältä on näyttänyt mun viime kuukausi! Oli tullut vahingossa kuvattua vähän yksipuolista materiaalia, yritän parantaa tapani tässä tulevan kuun aikana ;)

Ps. Tänään oli 35 astetta lämmintä, nauttikaa Suomen säästä <3

Viikko sitten

Aktiivisuus huipussaan. Viime viikon maanantai (13.10) oli vapaapäivä Amerikkojen löytymisen vuosipäivän kunniaksi kuten viime postauksessa mainitsin. Heräilin kahden aikaan iltapäivällä viiden tunnin "yöunien" jälkeen. Edellisenä yönä oltiin siskon kanssa oltu naamiaisissa, minkä vuoksi vähän erikoisempi aikataulu. Söin aamupalaksi eilistä lihaa ja lähdin hostvanhempien kanssa ratsastustunnille. Yleensä menen siis ihan yksin kävellen, mutta tällä kertaa hostvanhemmat halusivat tulla katsomaan mun ratsastusta kun vapaapäivän takia oli hyvin aikaakin.
Tunnin jälkeen kävin nopeasti suihkussa ja lähdettiin ajelemaan järvelle hosvanhempien kanssa (sisko ei jaksanut lähteä). Järvi oli tulvinut aika kivasti kuten voitte jostain kuvastakin huomata. Ajeltiin ympäriinsä matea juoden ja voileipäkeksejä syöden, niiiiiiiin argentiinalaista! Toi järvi on ihan järjettömän iso ja mun mielestä myös tosi kaunis paikka.

Kun palattiin kaupunkiin hostvanhemmat kysyivät haluanko tulla mukaan katsomaan kukkia. Ajattelin että mennään johonkin kukkakauppaan, mutta kyseessä olikin kukkien kauneuskilpailu. Mä en todellakaan tiedä paljoakaan kukista.... Kauniita ne kyllä kieltämättä oli.  Palkitut kukat ei kuitenkaan eronnut mun mielestä mitenkään muista, joten en osaa kyllä yhtään sanoa miksi juuri ne oltiin nostettu muita paremmiksi. Oli kuitenkin ihan hauska kokemus, vaikka en kauhean kotoisaksi tuolla oloani tuntenutkaan.. :D

Tässä kaikki tältä erää, lyhyt kuvapainotteinen postaus vaihteen vuoksi :)

Orientaatiota ja palonaisia

Mun elämä on ollut viime aikoina aika rentoa: viime viikolla ei ollut yhtenäkään päivänä normaalisti koulua. Maanantai ja perjantai oli itseasiassa kokonaan vapaita (maanantai Amerikkojen löytymisen vuosipäivä, perjantaina kun heräsin niin hostmama sano että jos haluun nukkua ei tartte mennä kouluun... Voitte arvata kumman vaihtoehdoista valitsin xd). Muina päivinä olikin sitten oppitunteja peruttuna. Näitä oppitunteja perutaan täällä koko ajan, normaalipituiset koulupäivät tuntuu oikeesti aika erikoisilta....:D Muutenkin noi oppitunnit on ihan hassuja. Normaalisti opiskellaan ehkä 20 minuuttia, minkä jälkeen kaikki rupeavat vain juttelemaan keskenään ja opettaja rupeaa tekemään jotain oma juttujaan.

Viikko sitten lauantaina meidän alueen AFS-vaihtareilla oli orientaatiopäivä. Kokoonnuttiin erään vapaaehtosisen talolle, jossa syötiin, juteltiin ja leikittiin. Tällä kertaa mukana olivat myös host-perheet, tosin jakaannuttiin heti alussa niin että vaihtarit olivat keskenään ja perheet keskenään. Lisäksi meidän vaihtareiden kanssa oli nuoria jotka ovat lähdössä vaihtoon nyt tammikussa.
 Musta on niin kiva tutustua ihmisiin ympäri maailmaa! Täällä mun alueella on vaihtareita Italiasta x2, Saksasta x2, Thaimaasta, Sveitsistä, Kanadasta sekä minä Suomea edustamassa. Kanadalainen Cedric ei päässyt tulemaan, joten sen takia kuvassa näkyy vain 7 vaihtaria.  Sovittiin että nähään joku päivä heidän kanssaan, katsotaan saadaanko kaikkien aikataulut jotenki sopimaan.... Neljä vaihtaria asuu tässä mun kotikaupungissa ja toiset neljä lyhyen matkan päässä toisessa kaupungissa.

Orientaation jälkeisenä sunnuntaina käytiin päivällä lounastamassa sedän kotona. Ollaan käyty tuolla talolla jo niin useasti että se on mulle kuin toinen koti täällä Argentiinassa. Mun serkulla oli synttärit, joten tuo oli samalla synttärilounas.Tarjolla oli asadoa (lihaa) ja jälkkäriksi montaa erilaista kakkua ja piirakkaa.  Oli tosi kivaa ja ruoka oli superhyvää kuten aina. Suomessa en ole ikinä oikein välittänyt omenapiirakasta ja -mehusta, mutta täällä tämäkin asia on muuttunut .Johtuu varmaankin siitä, että noissa on luultavasti ainakin kaksi kertaa enemmän sokeria kuin suomalaisissa piirakoissa ja mehuissa.... Sain myös kehuja että mun espanjan kieli on parantunu, jeejee!

Sunnuntai-illalla ruvettiin siskon kanssa lakkaamaan kynsiä punaisiksi ja laittaamaan punaista huulipunaa. Edessä oli nimittäin Disfrazate! Disfrazate on naamiaisjuhla, joka järjestetään muutamassa Entre Riosin-provinssin kaupungeissa. Ihan mikään pieni tapahtuma ei ole kyseessä, lippuja tuonne oltiin myyty nimittäin yli 15 000. Itse menin tapahtumaan palomieheksi pukeutuneena noin kymmenen hengen kaveriporukassa. Mekot meille teki eräs mun luokkalainen tyttö ja tuli juuri sellaiset kun haluttiinkin.
Kymmenen aikaan illalla kaverit tuli ensin meille valmistautumaan. Ihan mun kodin vieressä on paloasema missä käytiin ottamassa muutamat kuvat (laatu oli kyllä häikäisevä, minkä vuoksi en niitä tänne edes laita....) Yhden aikaan lähdettiin kaverin isän kyydillä paikkaan jossa naamiaiset järjestetttiin. Tuli pari mutkaa matkaan, minkä seurauksena porttien sisäpuolelle päästiin vasta kahden aikoihin. Naamiaiset loppuivat ehkä 7 aikoihin. Paluumatkakaan ei sujunut ihan ongelmitta ja oltiin kotona aamulla vasta puoli yhdeksän.... Voin sanoa että kyllä väsytti kun pääsin nukkumaan! Yö oli kuitenkin ihan mahtava ja mulla oli tosi hauskaa :)

Tän postauksen kuvat on niin huonolaatusia että itkettää, pitää oikeasti ruveta kanniskelemaan tuota järkkäriä enemmän mukana.... Tänään täällä Argentiinassa juhlittiin äitienpäivää, paljon onnea vielä kaikille äideille sinne Suomeen! Ensi viikolla lähdetään perjantaina koulun kanssa telttailemaan yhdeksi yöksi järven rantaan, can't wait! Sieltä tulee viimeistään varmaan otettua paljon kuvia. Tiistaina mulla tulee täyteen kaksi kuukautta maailman tällä puolen ja ajattelin taas julkaista pienen koostevideon siitä mitä mun kuukauteen on kuulunut :)

50 päivää ja 50 eroavaisuutta

Hui, jo 50 päivää kulunut siitä kun olin hermostuneena Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tämän kunniaksi kerron saman 50 eroavaisuutta mun kahden kotimaan välillä. Let's do this!

Koulu

1. Jokainen päivä alkaa lipunnostolla
2. Koulukirjoja ei ole, opettaja sanelee mitä kirjoitetaan vihkoihin
3. Monisteet joudutaan itse ostamaan, yksi maksaa noin kaksi senttiä. Käytännössä yksi oppilas kiertää luokassa keräten rahat joiden kanssa suuntaa sitten kioskille monistamaan.
4. Arvosteluasteikko 1-10
5. Koulussa käytetään koulupukua
6. Koulussa ei saa olla lakattuja kynsiä ja tytöillä hiusten tulee olla vähintään osittain kiinni. Meikkaaminen ei ole sallittua.
7. Yleisesti ottaen kaikki on alkeellisempaa kuin Suomessa, luokassa ei ole mm. tietokoneita mitä ainakin mun Suomi-lukiossa on vähintään yksi jokaisessa luokassa
8. Oppilaiden ja opettajan välillä on enemmän vuorovaikutusta ja he ovat tuttavallisempia
9. Kolmesta aineesta (yht 14) saa saada hylätyn ja päästä silti luokaltaan
10. Jos sataa, koulu on peruttu     





Koulun sisäpiha



Tervetuliaislahja luokkalaisilta! Karnevaali T-paita ja suklaata <3

Ruoka

1. Kalaa ei syödä juuri yhtään, kuulemma pari kertaa vuodessa
2. Karkit ja keksit on tosi makeita
3. Maito myydään pusseissa
4. Ruualla juodaan yleensä limua, joskus vettä
5. Salaattiin laitetaan aina paljon öljyä
6. Mansikoiden päälle lisätään sokeria 
7. Mate-juomaa juodaan päivittäin. Kyseessä siis argentiinalainen perinnejuoma, hieman teen kaltainen
8. Liha on täällä parempaa kuin Suomessa
9. Illallinen syödään noin yhdentoista aikaan 
10. Kaikki ruoka jaetaan. Jos ostat esimerkiksi pussin karkkia on ihan normaalia että syöt itse vain pari karkkia ja muut menee kavereille ja siskon kaiman naapurin mummolle



Milanesa



Tortas Fritas

Käyttäytyminen

1. Siesta nukutaan iltapäivällä lounaan jälkeen
2. Myöhästely on ihan normaalia. Tunti myöhässä on näille ajoissa
3. Kadulla kävellessä kuulee poikkeuksetta tööttäilyä, viheltelyä yms. Ihan sama miltä näytät.
4. Ihmiset tanssii ja laulaa enemmän kuin Suomessa
5. Pienille asioille nauretaan vedet silmissä. Esim. jos joku kaatuu niin voi sitä riemun päivää...:D
6. Poskipusut, myös vieraiden kanssa
7. Vanhojen ihmisten kunnioittaminen on täällä oikeasti ihan eri maata kuin Suomessa
8. Sisällä pidetään kengät jalassa
9. Nuoret meikkaa vain silloin kun lähtee baariin/bileisiin. Käsitettä arkimeikki nää ei siis tunne

Asuminen

1. Taloja ympäröi joko muurit tai vaihtoehtoisesti ikkunoissa on kalterit. Joissakin taloissa on molemmat
2. Hanavettä ei juoda
3. Astiat tiskataan käsin, sillä ainakaan kukaan mun tuttu täällä ei omista astianpesukonetta
4. Rakennuksissa on usein tosi viileä, tää on kyllä varmaan ihanaa sitten kun kesällä on se 40 astetta lämmintä
5. Kukaan ei oleskele omassa huoneessaan nukkumista lukuunottamatta
6. Täällä ei ole mattoja lattioilla
7. Missään ei ole seinäkelloja! Tai itseasiassa on, mutta ne on kaikki pysähtyneitä eikä ketään haittaa asia. Oon nähnyt täällä yhden toimivan seinäkellon, esim. meidän talossa on kolme pysähtynyttä kelloa. Koulussa ei ole yhtäkään kelloa.
8. Vessoissa ei ole lukkoja (julkisissa joskus). Hassua kyllä mua ei ole yhtän häirinnyt tämä, Jos se ovi on kiinni joku on sisällä eikä sinne mennä. Se lukko on oikeesti aika turha. 





AFS concordia!! Suurin osa porukasta on argentiinalaisia jotka lähtee tammikuussa vaihtoon :)

Muuta

1. Joka kadunkulmasta löytyy kuumavesiautomaatteja, joista saa pikkurahalla kuumaa vettä matea varten
2. Autoihin tungetaan porukkaa niin paljon kun mahtuu. Yhdeksän mahtuu pieneen autoon ihan hyvin kun vähän tunkee
3. Lava-autoihin mahtuukin sitten vaikka koko luokka! Hyvällä säällä kaikki matkustaa mielellään siellä lavalla, kylmällä säällä se tuuli on aika kamala.
4. Teinitytöt käyttää täällä samanlaisia reppuja kun mä ala-asteella joka paikassa. 
5. Jos sulla ei ole mustat hiukset, olet blondi. Mun hiuksia on useasti ihasteltu kun ne on niin ihanan vaaleat
6. Kellään ei ole täällä Iphonea. Monet on tullut innoissaan kysymään saavatko he koskea mun Iphonea ja se on muutenkin meidän koulussa melkein yhtä suuri julkkis kun mä.
7. Alkoholia pystyy ostamaan kaupasta kaikki jotka ei näytä 13-vuotiailta. Oikeasti se ikäraja on 18, mutta käytännössä ei 
8. Baariin mennään noin 3-4 aikaan yöllä, joten kotona ollaan seitsämän tai kahdeksan aikaan aamulla
9. Baariin/bolicheen pääsee siis kaikki 16-vuotta täyttäneet, tosin sekään ei ole oikeasti tarkkaa....
10. Autossa ei käytetä turvavöitä
11. Jokaisella asialle annetaan aplodit. Esim. kun katottiin koulussa leffa niin sen päätteksi kaikki taputtivat.
12. 17-vuotiaat saavat ajaa autoa jos on kirjallinen vanhempien suostumus
13. 15 astetta on kylmä, jos joskus sattuu olemaan kymmenen astetta niin täällä tehdään jäätymiskuolemaa. Mun kaverilla oli kerran uggit jalassa kun oli 20 astetta ettei vaan varpaat palellu

Mitä mulle kuuluu?

Pieni tarina tähän alkuun: Kone rupesi valittelemaan heti tyhjää akkua kun avasin sen, joten laitoin johdon seinään. Mulla on ollut tän koneen lataamisen kanssa täällä vähän ongelmia ja se ei nytkään alloittanut lataamista. Kymmenisen minuuttia yritin saada latausta toimimaan tuloksetta. Olin jo melkeen menettänyt toivon kun huomasin että koneen johdon sijasta olin laittanut seinään suoristusraudan johdon. En kestä itteeni kun oon näin tyhmä. 

Miten mulla täällä menee? Oon tekemässä erikseen postausta Suomen ja Argentiinan eroista, mutta tiivistettynä täällä lähes kaikki on erilaista banaanin syömisestä lähtien. Kuitenkaan mulle ei ole tullut mitään varsinaista kulttuurishokkia ja tykkään olla täällä hirmuisesti. Kaikesta erilaisuudesta huolimatta mulle on ruvennut nyt muodostumaan tänne normaali arki.

Perhe on argentiinalaisille tosi tärkeä ja oon tosi iloinen että mulle sattui ihana host-perhe. Ei nää tietenkään koskaan tule nousemaan mun Suomi-perheen ohi, mutta tunnen silti olevani täällä osa perhettä. Tuun aina tosi iloseksi kun host-äiti esittelee mut uusille ihmisille suomalaisena tyttärenään  ja host-sisko kutsuu siskoksi. Pystytään kiusottelemaan toisiamme huoletta ja jos hostvanhemmat vaan on kotona he lähtevät mielellään viemään mua kavereille.

Mun ratsastuskoulun kisakenttä!

Koulussa mulla on välillä tylsää, koska en ymmärrä paljoakaan. Kukaan ei odota mun tekevän siellä mitään. Mulla ei ole edes semmosta lappua johon lintsaukset ja myöhästymiset merkitään. Onhan se kieltämättä välillä turhauttavaa herätä aamulla kuudelta (koulu alkaa 7.15) istumaan luokkaan missä mun ei tarvitse/en osaa tehdä mitään. Oon kuitenkin osa porukkaa, nyt kun mulle teetettiin koulun huppari niin soluttaudun vielä paremmin joukkoon, Tutustun mun luokkaan joka päivä paremmin joten eiköhän toi koulukin kohta mielenkiintosemmaksi muutu. Perjaattessa koulussa on siis ihan kivaa, luokka on huippu ja koulustressistä ei ainakaan tarvitse kärsiä. Se on silti...koulua.  Kaikki helpottuu niin paljon kun mun espanja tästä vielä vähän kehittyy!

Kielestä puheen ollen... Oon nyt parin viime viikon aikana saanut melkein päivittäin kehuja mun espanjan kehittymisestä. Jokainen kerta se tuntuu yhtä ihanalta! Toki hirmusesti on vielä opittavaa ja mun pitäisi jaksaa lukea noita sanoja vähän enemmänkin, mutta ei ole yhtään semmoista fiilistä että jumitan paikoillaan. Uusia kirosanoja tarttuu mukaan päivittäin. Ajattelin jossain vaiheessa ostaa kirjan The fault in our stars espanjaksi. Aika hidasta sen lukeminen voi alussa olla mutta ainakin toistaseksi luotan että selviän tuosta urakasta.

Koti-ikävää tai kulttuurishokkia mulla ei oikeestaan ole juurikaan ollut kuten jo alussa mainitsin. Toki kaipaan ihmisiä Suomesta tosi paljon, mutta kertaakaan en ole täällä koti-ikävää itkenyt. Ehkä se iskee tässä jossain vaiheessa. Nyt olen kuitenkin tosi iloinen täällä. Mun elämä Suomessa oli ja tulee varmasti vaihtovuoden jälkeenkin olemaan ihanaa. En mä täällä elä sadussa ja kyllä välillä on tylsiäkin hetkiä, mutta niitä olisi varmasti Suomessakin. Lupasin itselleni kun tän blogin perustin kertoa myös niistä huonoista hetkistä. En kuitenkaan ala niitä ihan varta vasten blogia varten keksimään. Mulla on käynyt hyvä tuuri sillä olen välttynyt kaikilta suuremmilta ongelmilta.

Parin päivän päästä jäljellä tasan 9 kuukautta Suomeen paluuseen. 9 kuukaudesta tulikin mieleen että mun luokkalainen sai pari päivää sitten vauvan, Pitäisi varmaan miettiä sille joku lahja. Ei mulla Suomessa tämmöisiä ongelmia ollut.

Teemaviikko!

Carrozan toinen viikko oli koulussa tosi rento, opettajat ymmärtää ettei kellään ole energiaa ja aikaa opiskella kun kaikki päivät menee karnevaaleissa. Toisin sanoen koulupäivät alkoivat ja loppuivat myöhemmin jotta jaksetaan juhlia yöhön asti, asioiden tärkeysjärjestys täällä on vähän eri kuin Suomessa...:D
Teemaviikon ajan meillä oli neljä eri joukkuetta. Jokaisen päivän lajista sai pisteitä, jotka lopussa laskettiin yhteen voittajan selviämiseksi. Näitä pisteytettäviä lajeja oli maanantaista torstaihin. Itse kuuluin Team vihreään ja itseasiassa voitettiin tämä koko kilpailu, hyvä me! Oman joukkueen kanssa muodostui kyllä hyvä yhteishenki, vaatteiden lisäksi monilla oli mm. oman joukkuevärin mukainen peruukki tai kannustuskylttejä.
Maanantaina oli liikuntapäivä. Koko koulu suuntasi San Carlosin puistoon. Tehtävänä oli juosta 4 (?) kilometrin matka, luonnollisesti niin nopeaasti kuin mahdollista. Mua vähän pelotti alkuun miten tuun selviämään kun en kuukauteen ollut liikkunut yhtään, mutta lopulta olinkin mun lähdön (20-30 tyttöä) kolmas. Lisäksi se fiilis kun pääsi oikeesti liikkumaan oli ihana, huomasi kyllä että kroppa oli kaivannut tanssimisen lisäksi oikeata liikuntaa.
Juoksun jälkeen mentiin istuskelemaan kavereiden kanssa aurinkoon, mikä ei ollut kauhean fiksu päätös nyt kun miettii. Aurinko on täällä tosi vahva ja luulen saaneeni nestehukan/ auringonpistoksen tuolla. Istuessa kaikki oli vielä ihan okei mutta kun nousin ylös niin rupesi heikottamaan tosi paljon. Onneksi olin tosiaan kavereiden ympäröimänä joten ainakin apua sain nopeasti. Vähän aikaa varjossa istuttuani ja juotuani olo olikin jo ihan normaali. Säikähdyksellä siis onneksi selvittiin, nyt muistan ainakin juoda enemmän. Kokonaisuudessaan oli kuitenkin tosi kiva päivä!

Tiistain aiheena oli taiteet. Meidän piti luokan kanssa ensin askarrella joku henkilö ja sen jälkeen kehittää tarina jossa tämä henkilä esiintyi. Tuon tehtävän tekemiseen meni tosi vähän aikaa joten melkein koko koulupäivä oli pelkästään juttelua kavereiden kanssa- en valita. Toi koko tehtäväkin oli aika outo ja tylsä. Meille ei annettu mitään tarvikkeita henkilön rakentamista varten, joten kaivettiin vaan repuista kaikki mitä voisi mahdollisesti käyttää. Mielikuvitus kunniaan!  Lopussa mentiin kaikki saliin ja esitettiin tarinat muille luokille.

Keskiviikko oli mun tuskan päivä. Aiheena oli puheiden pitäminen ja ei, en ymmärtänyt kuin pari sanaa kun nää piti vaikuttavia puheita kauneusihanteista, politiikasta, ilmastonmuutoksesta.... Kolme tuntia tuntu tosi pitkältä ajalta siellä kylmällä liikuntasalin lattialla istuessa, mutta hengissä selvittiin. Team vihreät sai tältä päivältä tosi paljon pisteitä muihin verrattuna, joten ilmeisesti ne meidän puheet oli hyviä. Mun on vähän paha sanoa kun en ymmärtänyt mitä ne puhui...

Torstaina oli vuorossa tietovisa. Täällä tulee telkkarista yksi tietovisailuohjelma, jonka pohjalta tuo meidänkin kilpailu oltiin rakennettu. Tässä kilpailussa alussa kaikki seisovat rivissä. Kilpailu on pareittain ja jokaiselle parille esitetään kysymys erikseen. Jos vastaa oikein saa astua askeleen eteenpäin. Väärä vastaus tiputtaa parista toisen pois pelistä. Lisäksi jokaisella joukkueella on vaihtomiehiä, joita saa pari kertaa käyttää.  Ensimmäisenä perillä oleva pari on tietysti voittaja. Tuota oli kiva seurata kun kaikki oli niin täysillä mukana, vaikken kysymyksiä oikein ymmärtänytkään.

Torstai venyikin pitkäksi päiväksi, sillä kuuden aikaan palattiin koululle koristelemaan salia huomista juhlaa varten.  Suomessa olen myös ollut pari kertaa koristelemassa jotain tilaa viidakoksi ja ollaan aina jouduttu askartelemaan palmut pahvista. Nyt olinkin ihan innoissani kun voitiin käyttää oikeita palmunlehtiä koristeina.  Kotiin palattiin vasta yöllä yhden aikaan (hyi meidän koulu oli pelottava yöllä...), minkä jälkeen ruvettiin vielä askartelemaan intiaaniasuja. Reilu pari tuntia saatiin kulutettua kolmen mekon tekemiseen. Yöunet jäivät siis vain kolmen tunnin mittaiseksi, oon ihan yllättyny ettei mua edes väsyttäny kauheesti seuraavana päivänä.

Perjantai huipentui juhlaan, joka muistutti vähän Suomen penkkareita. Mun vuosiluokka järjesti juhlan vuotta vanhemmille, jotka lopettavat koulun parin kuukauden päästä. Teemana oli tosiaan intiaanit. Juhlassa tanssittiin ja laulettiin kuten aina. Lisäksi oli koulun kaunein tyttö ja komein poika kilpailut, twisterin pelaamista, pussihyppykilpailu (johon minäkin kivana yllärinä "pääsin" osallistumaan). Oli tosi kiva päivä ja kaikilla oli hauskaa siihen asti kun piti ruveta siivoamaan. Lattialla oli tosiaan mm. vettä, muotovaahtoa, vehnäjauhoja, kananmunaa, paperisilppua..... :D

Tämä teemaviikko oli pari viikkoa sitten, nyt ollaan palattu jo ahkerasti normaaliin kouluarkeen. Tästä postauksesta tulikin näköjään vähän pidempi kuin aluksi ajattelin, pisteet niille jotka jaksoivat lukea!