Eroavaisuuksia part.2

- Koko ajan myydään vuosikurssin kanssa ties mitä rahaa kerätäksemme. Ollaan myyty arpoja, pizzaa, empanadoja ( jauhelihapasteijoita muistuttavia), keksejä, ainakin kolmea erilaista ruoka-annosta....

-Kaupoissa hedelmiä tms. ei puunita itse, vaan kaupan työntekijä tekee sen

-Miltein kukaan ei ole ikinä ollut lentokoneessa tai nähnyt lunta

-Kaverin tullessa kylään, on ihan normaalia että katsotaan televisiota koko perheen sekä kaverien kanssa. Tuntuu välillä että mun kaverit on täällä koko perheen kavereita!

- Liikennevaloissa ei ole liikkeentunnistimia. Tosin liikennevalojen noudattaminenkin on vähäisempää, joten ei ole "vaaraa" että joutuisi odottamaan koska valo on punainen mutta mistään ei tule autoja- silloin ajetaan vain punaisia päin

-Mainostaukoja on vähemmän, mutta ne on ihan älyttömän pitkiä!

- Uutisissa näytetään kaikki ilman sensuuria. Jos on valvontakamerakuvaa ampumisesta, se näytetään. Shokissa olevaa naista haastateltiin lähes heti kun hänelle oli kerrottu aviomiehensä murhanneen heidän kaksi lastaan. Henkilökohtaisia tekstiviestejä luetaan telkkarissa.

- Karkkien sijaan täällä syödään keksejä. argentiinalaiset karkit tuntien en kyllä yhtään ihmettele tätä :D

- Nuoret pukeutuvat paljon tyylittömämmin kuin Suomessa, mustat pillifarkut ja neule on tosi hienostunutta pukeutumista. Normaalisti päällä on juoksuhousut/collagehousut ja värikäs t-paita.

-Nuoret eivät värjää hiuksiaan, eivätkä meikkaa

Saatiin hienot AFS-apidat

- Nuorilla on tosi paljon noin kuukauden pituisia seurustelusuhteita. Tuo kuukausi vietetään hyvin tiiviisti yhdessä, sen jälkeen yleensä toinen pettää ja erotaan. Muutaman viikon päästä ollaan yleensä jo vakavasti yhdessä uuden henkilön kanssa.

-Koulussa käytetään kansioita vihkojen ja kirjojen sijasta

-Kioskilta 0.5 litran juoman ostaessaa saa automaattisesti pillin mukaan

- Täällä on tosi paljon raskaana olevia! Opin itseasiassa yhdellä maantiedon kurssilla että Argentiinassa on korkeampi syntyvyys kuin Suomessa, mutta en mä oikeasti tajunnut että se näkyy näin paljon katukuvassa. Teiniraskaudet on myös yleisiä.

- Juoruileminen "ystävistä" on tosi yleistä. Surullisinta tässä on se että kasvotusten porukka vaikuttaa olevan suunnilleen toistensa parhaita kavereita, halailevat innoissaan ja heittävät läppää. Sitten hetken päästä kerrotaan toisille kavereille kuinka vihaa tätä henkilöä. Toki Suomessakin juoruillaan, mutta täällä vielä enemmän.

Nämä 3 ylläolevaa kuvaa on Buenos Airesista

-Joulua ei juhlita juuri ollenkaan. Se on enemmänkin syy syödä hienompi illallinen ja lähteä yöllä baariin.

-Täällä käytetään pallo- ja kukkaponnareita mitä Suomessa käytettiin joskus ala-asteaikoina.

-Vessanpöntöt on aina tukossa! Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan eli:

- Julkiset vessat on ihan kamalia... Jos vessassa on paperia TAI vessanpönttö toimii TAI ovi menee kiinni (ei siis lukkoon, kunhan ei jää raolleen) on vessa siisti ja kiva. En tiedä olenko kertaakaan käynyt julkisessa vessassa jossa nuo kaikki kolme kohtaa täyttyisivät, muutamassa sentään kaksi.

-Ihmiset ovat lyhyitä, oon useita miehiäkin pidempi (169cm eli en suomalaisten joukossa edes mikään pitkä)

Joki, jonka varrella asun on laskenut ja nyt päästään kävelemään tuolla joen pohjassa!

- Kuulumisia kyllä aina kysellään, mutta harvemmin kysymykseen vastataan. Ei edes sitä "hyvää", vaan yksinkertaisesti molemmat kysyy "Mitä kuuluu?" eikä kumpikaan vastaa. Oon hämmentänyt montaa kaupan kassaa kun kerroin mulle kuuluvan hyvää

-Veistä käytetään ruokaillessa vain silloin kun pitää oikeasti leikata jotakin. Jos syödään esimerkiksi salaattia tai makarooneja, ei veistä laiteta pöytään

- Sveitsiä pidetään täällä jostain syystä "täydellisenä maana". Mulle se on ollut aina vaan maa muiden joukossa, mutta täällä kaikki haluaa tehdä Argentiinasta Sveitsin kaltaisen, Sveitsi on taivas

-Kesken ohjelman juontaja saattaa ruveta mainostamaan jotain tuotetta, joka ei liity mitenkään ohjelmaan. Esimerkiksi laulukilpailussa pitää mainospuheen pesuainepurkki kädessään

Ensimmäinen ilta, tämän kuvan ottohetkellä en itseasiassa ollut edes vielä saapunut. Hostsisko ensimmäinen vasemmalta, host-vanhemmat kolmas ja neljäs

Luontopuisto noin puolen tunnin ajomatkan päästä mun kotoa

Matka Corrientesiin

Viime viikonloppu vietettiin vaihtariporukalla Corrientesin provinsissa (sijaitsee siis vähän pohjoisemmassa kuin provinssi jossa itse asun, Entre Rios). Mukana oli tällä kertaa vaihtareita vaan tästä meidän alueelta, joten ainakin jotenkin tunnettiin toisemme jo etukäteen. Maista edustettuina olivat Suomen lisäksi Italia, Sveitsi, Tanska, Japani ja Thaimaa. Lisäksi matkassa oli AFSn vapaaehtoisia pitämässä meidät kurissa.

Lähtö oli perjantai-aamuna neljän aikaan ja perille saavuttiin lounaalle. Matka ei oikeastaan ole niin pitkä kuin tuntimäärä antaa ymmärtää: viimeiset 125 kilometriä oli nimittäin hiekkatietä joten vauhtiakin luonnollisesti piti vähentää aika paljon. Varmaan arvaattekin jo, ettei mihinkään suurkaupunkiin tie tällä kertaa vienyt (josta tulikin mieleen etten ole vielä kertonut Buenos Airesin reissustakaan!) Tuolla kylässä oli ihan varmasti enemmän hevosia ja lehmiä kuin ihmisiä, eikä yhtään asfalttitietä tai kioskia suurempaa ruokakauppaa.

Tämmöistä siltaa pitkin ajettiin!

Perjantaina oli ihana sää. Saavuttuamme käytiin kävelemässä kylä ympäri, minkä jälkeen lounastettiin. Mahat täysinä mentiin Alessian ja Rosan kanssa aurinkoon istumaan ja lopulta nukuttiinkin siinä päikkärit... Kauhean pitkään ei kuitenkaan voitu nukkua, sillä edessä oli laivareissu laguunissa. TÄSTÄ painamalla näkee kuvia millaisesta paikasta oli kyse.

Väsyneet vaihtarit xD

Veneretkellä nähtiin krokotiilejä, vesisikoja, kauriita, kettuja ja monta erilaista lintua.Krokotiilit oli ehdottomasti mun lemppareita, koska en niitä ole ennen luonnossa nähnyt! Nähtiin myös kelluvia saaria, jotka liikkuvat tuulen mukana. Intiaaneilla oli kuulemma tapana yöpyä niissä, sillä luonnollisesti nämä saaret olivat vaikeasti jäljitettävissä.

Alex ja krokotiili kelluvalla saarella

Pimeän laskeuduttua käytiin vielä kävelyllä pimeässä metsässä taskulamppujen kanssa. Tuolla näki oikeastaan samoja eläimiä kuin päivällä. Päivällä tosin nähtiin eniten vesisikoja, kun taas yöllä kauriita ja kettuja. Kävelyn jälkeen syötiin illallista ja mentiin aikaisin nukkumaan, sillä kaikki olivat aikamoisen väsyneitä.

Lauantaina sää ei sitten enää suosinutkaan meitä, vaan vettä satoi koko päivän. Aamupäivällä sade ei vielä ollut kovin paha, mutta illalla taivas repesi. Meidän suunnitelmat toisesta kävelyretkestä yms. piti siis perua. Yritettiin mennä eräälle talolle katsomaan dokumenttia paikasta, mutta sähköt päättivät ottaa hatkat viiden minuutin jälkeen. Aika ajoin sähköt palasivat hetkeksi, mutta arvioisin että puolet päivästä vietettiin ilman sähköjä.

Sopa Paraguaya (suomeksi paraguayalainen keitto, vaikka tuo ei tosiaan keittoa olekaan)

Locro, Corrientesin provinssin perinneruokaa

Onneksi meillä oli huippuporukka ja meillä oli oikeasti tosi hauskaa, vaikka tekemistä pitikin keksiä aikalailla tyhjästä. Pelattiin varmaan viisi tuntia erilaisia hoksaamisleikkejä. Lopputuloksena kaikki aina huusi toistensa päälle, joten ihan hyvä ettei missään kerrostaloasunnossa oltu. Tehtiin myös "tortas fritas", eli friteerattuja keksejä sekä pelattiin korttia. Illalla grillattiin lihaa sekä järjestettiin talent-show. Itse opetin heitä tanssimaan letkajenkkaa. Kylään tuli myös eräs mies, joka soitti perinteistä argentiinalaista musiikkia ja toki meitä opetettiin tanssimaan sitä (KLIK jos haluat nähdä esimerkkitanssin) Toki tanssittiin yöllä ihan normaalejakin kappaleita, mitä nuoret täällä aina tanssii :)

Kuuluisaa Argentiinan lihaa

Letkajenkkaa!

Ja vähän perinteisempää argentiinalaista tanssia...

Sunnuntaina olikin jo paluun aika. Syötiin aamiainen, minkä jälkeen kamat kasaan ja paluumatka saattoi alkaa. Eilisen sateen vuoksi hiekkatie oli paikoitellen tosi huonossa kunnossa, mutta perille päästiin kuitenkin jo neljän aikaan iltapäivällä. Bussimatkasta nyt ei ole oikeastaan mitään sanottavaa, juttelemisen lisäksi nukuin, kuuntelin musiikkia ja katsottiin yksi leffa.

Pohjoisen vaihtariretki osa 3/3

Kolmantena aamuna Misionesissa saatiin nukkua pitkään, sillä matkaan lähdettiin vasta kahden aikoihin. Tällä kertaa ohjelmana oli vierailu selvassa (en nyt tiedä oliko tämä viidakkoa vai ei, jotain metsää...) sijaitsevaan 20 henkilön kylään, jossa ei ollut sähköä, juoksevaa vettä tai muuta "ylellisyyksiä". Matka taitettiin bussilla joka myös oli hieman vanhempaa mallia, kyllä osasi sen jälkeen arvostaa meidän omaa bussiamme jonka penkit olivat ehkä maailman pehmeimmät. Tässä vanhemmassa bussissa ei ollu riittävästi penkkejä, joten osa porukasta joutui istumaan lattialla.

Bussimatkalla pysähdyttiin yerbaviljelmälle. Yerbaa käytetään siis maten valmistukseen, minkä takia se on argentiinalaisille erittäin tärkeää. Mate on yksinkertaisuudessaan kuivattua yerbaa, jonka päälle kaadetaan kuumaa vettä. Sitä sitten juodaan vähintään kerran päivässä, vauvasta vaariin.  Pysähdytiin myös vajaaksi kymmeneksi minuutiksi "keskustaan", joka koostui kirkosta sekä jalkapallokentästä. Viimeinen kilometri taitettiin jalan, sillä tie muuttui niin huonokuntoiseksi.

Punaista maata lukuunottamatta tää maisema näyttää aika suomalaiselta! En tajua miksi tämmöistä löytyi subtropiikista

Kylässä tapasimme muutamia asukkaita ja kertoivat meille elämästään keskellä ei mitään. Oli hyvin mielenkiintoista kuulla täysin erilaisesta elämäntyylistä kuin omani. Kaikki kaksikymmentä asukasta nukkuivat yhdessä teltassa, toinen teltta oli varattu ruuanvalmistukseen. Ruokaa saatiin metsästä keräämällä sekä omia eläimiä syömällä. Veimme asukkaille vaatteita ja makeisia lahjoina, pienen tytön ilme oli kyllä erittäin iloinen karkkipussin nähdessään.

Sade yllätti paluumatkalla...

Viimeisenä iltana hotellilla juhlittiin yhden eläkeläispariskunnan kultahääpäiviä. Ruotsalainen vaihtari soitti kitaraa ja lauloi kolme laulua: espanjaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Lauloimme myös paljon onnea vaan-laulun kaikilla kielillä minkä osaajia joukostamme löytyi ja söimme kakkua. Puolenyön aikaan vetäydyttiin mökeilemme ja juhlittiin viimeistä iltaa ihan vaihtariporukalla aamuun asti :)

Seuraavana aamuna paluumatka alkoi puoli kymmeneltä, puolitoista tuntia aikataulusta myöhässä. Ennen varsinaista paluumatkaa kävimme vierailulla luolilla, josta louhitaan kvartsia, topaasia yms. Kierreltiin luolissa tunnin verran oppaan johdolla.

Paluumatkalla käytiin taas syömässä samassa ravintolassa kuin menomatkalla. Kaikki olivat edellisen yön valvomisesta johtuen enemmän tai vähemmän väsyneitä, joten aika kului suurimmaksi osaksi nukkuessa. Yöllä kolmen aikaan me Concordian vaihtarit jäimme pois bussista Federaliin, joka sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Concordiasta. Odotteluaikaa bussiterminaalilla oli melkein kuusi tuntia ja yöllä oli oikeasti kylmä! Itse istuin kaksi hupparia päällekkäin eikä sekään meinannut riittävän. Kioskin myyjä pyysi onneksi juomaan matea kanssaan (mate on siis kuumaa). Concordiassa oltiin tiistaina puolenpäivän aikoihin.

Reissu oli ihan uskomaton, yksi elämäni ihanimmista viikoista tähän asti. Muistin taas vähän paremmin miksi rakastan matkustaa niin paljon ja halu nähdä maailmaa kasvoi entisestään. Sain myös kavereita oikeasti ympäri maailmaa ja opin kiroilemaan mm. thaiksi sekä grönlaniksi. Lähtisin matkaan uudestaan koska vain!